On se sitten kiva kun on sellainen työnantaja, joka haluaa palkita ahkerasti uurastavia työntekijöitään pienellä herkkuperjantailla. Mutta MIKSI niiden herkkujen pitää tulla just sillon, kun oon edellisenä päivänä luvannut ja vannonut heivaavani kaikki herkut niin pitkälle kun pippuri kasvaa ja ahdistunut melkein itkun partaalle katsottuani omaa kuvaani kuntosalin peilistä (helou löllö). Ja MIKSI niiden herkkujen täytyy olla just sellaisia, joista en varsinkaan pysty kieltäytymään (pipareita ja homejuustoa anyone?) !
Ei mulla muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti