Taas. Taas eilen kävi niin, että löysin itseni melkeimpä kyynärpäätä myöten irtokarkkipussista ja suupielet suklaassa keksin satamiljoonaa hyvää syytä miksi juuri nyt saan ahmia karkkeja monta kourallista. Ei! Ei, ei, ei. Mistä sitä itsekuria saa ostaa? Voisin ottaa heti korillisen. Miten tästä makean himosta pääsee eroon? Ja ennenkaikkea miten oppii olemaan ottamatta jos on tarjolla?
Ei useinkaan edes tee niin hirveästi mieli, mutta kun sitten ottaa yhden, huomaakin kohta ottavansa toisen ja se on menoa sitten. Näin kävi eilen myös töissä. palaverissa oli tarjolla keksejä ja otin yhden, ihan vaan maistiaiseksi. Sitten otinkin teen kanssa kaksi. Ja palaverin lopussa söin vielä ylijääneet kaksi keksiä. Voihan itku sanon minä. Tämä on melkein pahempaa kuin joku nikotiinikoukku. Tupakastakin oli helpompi luopua kuin herkuista. Ei paljon auta korvikkeeksi hedelmät sun muut, jos näkösällä on karkkia tai muuta makeaa niin, silmänräpäys ja mulla on suu täynnä. Ainoa ratkaisu tuntuis olevan se, että ei ostaisi kotiin herkkuja. Muttakun ukko kantaa niitä selkä vääränä kaupasta ja yritääpä siinä sitten olla kovana. Töissäkin on tällä viikolla joka päivä ollut jotain makeaa ja sama ralli jatkuu. Äsken työpisteeni ediste kulki tarjottimellinen porkkanapiirakka ja huomiseksi olisi luvassa täytekakkua. Yritä siinä sitten!
Noh, keskiviikon muut syönnit oli seuraavanlaiset:
07.30 Spelttipuuro + auringonkukansiement ja punaherukat
09.30 Klementiini
11.00 Valkosipulihärkää, tomaatti-kurkku-persikka-salaattia ja sämpylä
noin 13 Voiitkupotkurepsahdus!! 5 keksiä
15.30 Banaani ja klementiini
17.00 Kaalilaatikkoa ja puolukoita, ruispala kinkulla ja juustolla
19.00 Voiitkupotkuvielätoinenkinrepsahdus!! Kourallinen (tai kaksi)
suklaakarkkeja
21.00 Luonnonjogurtti ananaksella, ruispala juustolla
Näyttäis ihan hyvältä ilman noita paria hairahdusta. Miten, oi miten niistä pääsee eroon?
Lenkkikin jäi välistä, koska kotiin oli ilmestynyt yllätys. Playstation Move, jota sitten asenneltiin ilta. Ajattelin, että siinähän tulee liikuntaa, kun sillä leikkii, mutta kuinkas kävikään. Ukko perskeles omi koko laitteen, enkä päässyt kokeilemaan. Tänään on kyllä niin mun vuoro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti